Verkko-opettaja ja verkko-opetuksen kehittäjä on taas lokakuun aikana ollut hyvin monessa aivomyrskyssä (oman pään sisäisissä ja keskusteluissa kollegoiden kanssa) sekä istunut parissa seminaarissakin : Turussa, Turun yliopiston pedagogisia verkkoja kokemassa seminaari sekä Suomen virtuaaliammattikorkeakoulunn seminaarissa Tampereella.

Päällimmäisenä on jäänyt pohtimaan tuota sosiaalisen webin hypetystä. Ensimmäinen osa hypeä on teknologia hype, jossa ollaan ihastuneita työkalujen vaivattomuuteen ja verkottaamiskykyyn. Toinen osa on sosiaalikonstruktivismi/verkkottumisen autuus hypeä, jossa ollaan uskossa verkottumisen synergisoivaan voimaan.

Hypetystäkin tarvitaan ja sen on osa asioiden kehittymistä. Itse kaipaisin kuitenkin enemmän tutkimustuloksia ja esimerkkejä, miten oppimisen laatu tai opetuksen taloudellisuus on parantunut esim. wikien ja blogien käytön kautta. Entä miten mitataan se innovatiivisuuden kasvu verkostoissa ? Mitä olisi saatu aikaan ilman tietoteknisesti tuettuja yhteisöjä?

Jään miettimään!