Oma kirjoitukseni sosiaalisesta mediasta - kauniit ja rohkeatko - kirvoitti kommentointeihin. Myös itse lueskelin lisää aiheeseen liittyvää kirjoittelua blogimaailmassa. Kirjoittelun perusteella olen havaitsevinani yleisestikin kaksi oletusta liittyen sosiaaliseen mediaan ja erityisesti "facebook" maailmaan. Ensimmäisen oletuksen mukaan kirjoittelu on valheellista ja kaunisteltua, ikään kuin "virtuaalisen kauneuskirurgin veitsen tuotosta". Toisen oletuksen mukaan ihminen onkin epäsosiaalinen jos on mukana sosiaalisessa mediassa. Täh? Sosiaalinen media olisi näin ollen jonkinlaista korviketoimintaa normaalin arjen kyvyttömyydelle solmia ihmissuhteita.

Ensin tuohon kauniit ja rohkeat maailmaan. Jos toimit sosiaalisessa media omalla nimellä tai tunnistettavasti (ja niin kuin facebookissa ystävien, kavereiden, harrasteporukoiden tai muiden henkisesti samankaltaisten kanssa.) etkä koiranaamarin takaa (viesti: "koirani on minulle tärkeä, haluan tutustua ja olla yhteydessä muihin samanhenkisiin, kuitenkin silleen aika anonyymisti") on valheella lyhyet jäljet. Lähipiirissäni on tarina tytöstä, joka toisessa sosiaalisen median välineessä sai tietoisesti harhauttamalla kaveripiirissä aikaan illuusiota poikaystävästä, asiasta jolla ei ollut mitään todellisuuspohjaa. Asian paljastuminen sai aikaan kaveripiirissä aikamoisen ja sekalaisen "härdellin" (=ihmettelyn, naureskelun, luottamuksen menetyksen, jne.). Itse en kovin herkästi usko, että kyseinen tyttö satuilee sosiaalisessa mediassa jatkossa. Saattoipa olla hyvin merkittävä kokemus myös aikuisten ihmissuhdemaailmaa varten. Eli voisiko ajatella niin, että sosiaalisessa mediassa ja ajatusten dokumentoinnissa on myös hirmuisen kovat riskinsäkin: mm. valkoisille valheille ei ole samaa mahdollisuutta kuin kasvokkaiskommunikaatiossa koska kontrollin mahdollisuus ja muisti on kirjoitetussa muodossa olevassa yhteydenpidossa laajempi.

Sosiaalisessa mediassa vastuu jää myös lukijalle. Esim. itse lukiessani Facebook ystävien tapahtumia tai katsoessani heidän kuvia tajuan kyllä heidän jakavan itselleen tärkeitä asioita muiden kanssa. Eikö sananlaskukin sano "jaettu ilo on paras ilo"? Minusta on aivan kiva nähdä kaverien lasten synttärikuvia, lemmikkikoiran näyttelykuvia, moottoripyöriä jne. Näiden juttujen kautta olen oppinut myös paremmin ymmärtämään heidän persoonallisuuttaan, ajatusrakenteitaan ja tapaansa toimia. Itse otan tälläiset tiedot "oppimisen ihmeenä ihmisestä" enkä "leuhkimisena, kiiltokuvaelämän esittelynä tai harhauttamisena". Näiden hyvin persoonallisten "toisten arkeen tai harrastusten pariin pääsyn pilkahdusten kautta" olen oppinut myös sen, että esim. en itse ole mitenkään negatiivisesti tai positiivisesti erilainen kuin muut. Meillä kaikilla on hyvin erilaiset kiinnostuksen ja innostuksen kohteemme. Ja siitä huolimatta meillä on usein jokin "pieni kiinnityskoukku toisiimme" - mikä on meidät johtanut mm. Facebookin kaveripiiriksi.

Kaikesta edellisestä voisin johtaa ajatuksenkulkuani myös tuohon sosiaaliseen kyvyttömyyteen. Sosiaalista kyvyttömyyttä ilmenee kaikkialla ja myös jossain määrin meillä kaikilla. Näemme sitä anonyymeinä graffitteina ja tageina sähkömuuntajakoppien seinissä, kaadettuina roskalaatikoina kadun kulmissa, työpaikalla selän takana puhumisena, naapurikateutena tai netissä nimimerkkien takaa suruttomana roiskimisena; huutamisena, kiroamisena, solvaamisena, jne. Tunnistitko jotain itsestäsi.

Kyllä varmasti sosiaalisessa mediassa toimii enemmän epäsosiaalisia ihmisiä vähemmän epäsosiaalisten joukossa, yhtä lailla kun tavaratalossa, työpaikalla ja kokouspöydissäkin. Parhaimmassa tapauksessa joku sosiaalisen media foorumilla anonyymi yksinäinen on voinut saada tukea omille ajatuksilleen verkkoyhteisöissä niin että on rohkaistunut jopa puhumaan asioista omalla nimellään ja kasvotusten perinteisessäkin arjessa.

Nuorilla näyttää olevan myös oma vankkumaton mielipiteensä epäsosiaalisuudesta sosiaalisessa mediassa. Olet "Stalkkeri" eli vakooja, jos et kerro itsestäsi. Jos liikut sosiaalisessa mediassa et vain ihmettele - "ihaile tai inhoa muita pitkän mustan takin, silinterihatun ja aurinkolasien takaa" - vaan kerrot myös itsestäsi - mitä teet, ajattelet tai mitä muuten kuuluu :)