Opettajan työssä uusi lukuvuosi antaa aina mahdollisuuden aloittaa ikäänkuin alusta. Entiset vuosi- ja lukuvuosilupaukset tulevat  päivityksen alle ja vanhoja roskia voi heitellä pois.

Näin vaihtelevan kesän jälkeen, niin hyvässä kuin pahassakin, ajattelin vihdoin vuodatella taas jotain. Ja totta kai se tässä kohtaa on taas tuo kiireen hallinta.

En väitä ettäkö minulla siinä olisivat suurimmat ongelmat esim. omassa työyhteisössäni. Ehkä olen kuitenkin tarpeeksi laiska ja minulla on monia yksityselämääni liittyviä into- ja kunnianhimoja, joiden vuoksi en halua uhrata elämääni työlle, 1) joka kuitenkin loppuu tuossa 15 vuoden päästä, 2) jonka pysyvyys on uhattuna mm. erilaisten rakenneuudistusten aikana ja 3) jossa ylipäätään olen viimeistään ajan kanssa korvattavissa. Olen aina sanonut tälläisten ajatusten kohdalla: "Kekkonen valittiin presidentiksi poikkeuslailla, mutta kuoltuaa joutui mitä suurimman pilkan kohteeksi. Ps. Ettei vaan hiiret olisi hypähtäneet pöydälle."

No ihan konkretiaan. Viime keväänä alussa työaikani käyttö oli hallinnassa, mutta maaliskuusta alkaen homma karkasi ikään kuin käsistä. En pystynyt enää irroittamaan 2-5 minuuttia päivässä työajan seurantaa. Asioita tuli tehtyä urakkavauhtia ja 40 tuntia ei riittänyt töiden tekemiseen.

Mitä nyt pitäisi tehdä toisin ja millaisia uudistuksia olen päättänyt ajankäytössäni tehdä:

1) Sähköposti ei saa olla uusi liukuhihna, joka haukkaa aikani tärkeimmästä tehtävältäni: opetuksen suunnitelulta, toteutukselta ja arvioinnilta. Nyt pitää löytää aikaa myös konkreettiselle kirjallisuuden lukemiselle, ilman että se vie aikaa puutarhanhoidolta, jo täysi-ikäisten lasten (n. toinen vielä 17 v.) aikuisuuteen saattamiselta, omalta liikunnalta, omalta yöunelta ja rentoutumiselta hyvien toisien ihmisten elämästä kertovien kirjojen parista. Ystäville ja kavereillekin pitää löytää aikaa, niin että kuuntelee aidosti. Eli aika monta syytä kohti työajan parempaa hallintaa. Siksi olenkin tehnyt päätöksen, että luen sähköpostia kerran päivässä, max. 1-2 tuntia. Jos käytän sähköpostiin aikaa esim. 2 tuntia päivässä, se imaisisi 25% vuotuisesta työajastani. Eli tuo tunnin ajankäyttötavoite sähköpostien käsittelyn  päivässä on kaikin puolin järkevä tavoite. Olen jopa varannut tästä viikosta ajat kalenteriin  sähköpostin käsittelyä varten. Ans kattoo kuinka äijän käy.

2) Jokaisessa päivässä on oltava löysää 1 tunti. Ihmnisen pitää syödä, juoda vähintään kerran kahvit ja päätetyöntekijän venytellä, käydä facebookissa tai jutella ihan real life työkaverien kanssa. Jos ei tunti löydy, seuraa siitä varmasti ylikierroksi jossain, esim. vapaa-aikaan siirryttäessä.

3) Aion olla kokouksessa hyvissä ajoin. Lähden ajoissa, oriontoidun asiaan ja olen kartalla ihan oikeasti missä mennään.

4) Yritän välttää 8-16 välillä kaikkea ylimääräistä asiaa, joista ei makseta. Esim. siviilivirtuaalimaailmaani tai asioita jota minun ei ole pakko tehdä noiden aikaisemmin mainitsemieni virkatöitteni edistamiseksi. No tietty joskus tulee lääkärikäyntejä, katsastuksia tms., jota ovat tietty osa elämää ja pakko hoitaa. No, tämäkin on kohta jossa tekee mieli sanoa, katotaan kuinka äijän käy.

No tämäkin jääköön tähän, sillä kello alkaa olla sen verrat etä alan tutusta iltapäivän verkkokokouksen papereihin ja perehtyä sen jälkeen perjantaiseen sähköpostiin. Tsemppiä myös kakille, työn ja elämänhallinnan saralla. Ja hyvää viikonalkua.