Verkko-opetusmielessä kulunut lukukausi on ollut ehkä pitkään aikaan mielekiintoisin ja antoisin. Uudet välineet ovat astuneet kehään sekä jotain kutkuttavaa on käsillä. Tästä tuli tarve kirjoitella - tässä ja nyt.

Löytämättömät mahdollisuudet

Verkon käyttömahdollisuuksien opetuksessa soveltaminen on minun juttuni. Asia vahvistuu päivä päivältä. Minulla on kyltymätön halu miettiä ja kokeilla, miten tätä ja tätä välinettä voisi käyttää sosionomi (AMK) koulutuksessa. Olen myös asian suhteen sinnikäs. Jos ei joku verkko-opetuksen riemuja tai asiaa ymmärrä, hän usein myös suurimmalla rintaäänellä on tietävinään miten asiat ovat tai eivät ole. No siksi ole oppinut vähitellen olemaan provosoitumatta. Painankin vain asiassa päälle, ehkä hieman uudesta näkökulmasta. Kun kriitikon saa käyttämään kanssani jotain juttua, välinettä tai ohjelmistoa, yleensä he hokaavat, ettei näitä konsteja ole otettu käyttöön maailmanlaajuisesti ihan turhaan.

Näin lähti liikkeelle myös työyhteisössämme verkkoneuvotteluvälineen käyttöönotto. Itse aloin käyttää verkkoneuvottelua oman työni, opetussuunnitelmatyön ja projektityön välineenä viime syksynä. Tänä keväänä käyttö on laajentunut viikoittaiseksi. Myös kollegat ovat tulleet virtuaalityöhuoneeni kautta mukaan aina kun meillä on ollut sopiva teema ja tarve käyttää verkkoneuvotteluympäristöä. Aina verkkoneuvottelu on myynyt itse itsensä työajan rationaalisen käytön sekä uusia mahdollisuuksia tiimityöhön antavana välineenä.

Verkkoneuvottelun käyttöön puheenjohtajan roolista on ollut usein haastavaa. Verkkoneuvottelun puheenjohtajana olenkin harjaantunut hurjasti. Verkkoneuvottelu vaatii puheenjohtajalta aivan uutta johtajuutta, koska nonverbaali puuttuu lähes aina esim. pc to pc tilanteista. Siksi webcameroiden käyttö ei olekaan ihan turha juttu, vaikka keskustelijat olisivatkin toisilleen tuttuja. No, toistaiseksi webbikameroiden ottaminen mukaan laajasti neuvottelutilanteeseen on tuonut lähes aina jotain probleemia teknisissä yhteyksissä.

Secondlife

Sosionomi (AMK) opiskelijaa ja opettajaa kiinnostaa Secondlife vuorovaikutus ja sosiaalisena ympäristönä. Tähän maailmaan pääsin kiinni keväällä Vaasan AMK:n tehdyssä sosiaalialan koulutusohjelmayhteistyössä, omien opiskelijoiden kanssa tehtyjen kokeiluiden kautta sekä verkostoitumalla oman ammattikorkeakoulun kauniiden avattarien kanssa :-) Heh heh. Ihan oikeasti, laajennetun todellisuuden maailma on auennut itselleni todellisena läsnäolona ja sosiaalisena vuorovaikutuksena kevään aikana. Projekti jatkuu tosi innostunein mielin.

Ohessa lisätietoa kokeiluistamme opiskelijablogissani

Videot opetuksessa

Olen värkännyt noita ehkä vielä demovaiheessa olevia tuotoksiani eri kurssien yhteyteen. Jotenkin on ollut työlästä, mutta opettavaista. Oma esiintymistyyli - lähiopetuksestakin varmaan tuttu - on myös auennut itselleni. Ehkä tuota pilkettä saisi olla silmäkulmassa lisää ainakin videoiden itsetutkiskelun näkökulmasta. Eli tämä verkko-opettaja näyttääkin ainakin tuosta rajatusta videokuvasta katsottuna olevan "aikaskin vakava pedagogi". Tätä pikettä lähden nyt syksyllä oppimaan.

Huomaan, että tästä asiasta on vaikeaa kirjoittaa enää yhtään riviä enempää. Jotenkin näissä jutuissa on kaiken muun kehittämistyön keskellä niin kiinni, että vaatii aikaa taas jatkaa yhtään enempää. Lopuksi haluan vilä todeta, että töissäni on nyt paljon mieläkästä tekemistä ja viisasta seuraa tarjolla verkostojen kautta yllin kyllin. Myös ihan omalta kampukseltanikin. Töissä on just nyt kivaa, mutta täytyypi todeta, myös loma on paikallaan.