Verkko-opettaja on ollut poissa blogistaan noin kaksi kuukautta. Taitaapi olla oma ennätykseni. No, eipä ihme sillä niin paljon on maailma muuttunut vuodesta 2007 ja niin monella erilaisella sosiaalisen median foorumilla itsekin toimin. Verkko-opettajasta on tullut yksi osaksi muita - blogejanikin.

Miksi sitten otsikko lopultakin. Siksi, että verkko-opettaja blogillani on minulle jokin erityinen merkitys blogina. Se on se ensimmäinen sosiaalisen  median välinen jossa aloin ihan julkisestikin "häpäisemään itseäni". Eli uskaltauduin kirjoittamaan ajatuksiani "paperille", heittämään täkyjä internetin eetteriin ja hakemaan samanhenkisten seuraa. Myöhemmin - useita vuosia vuoden 2007 verkko-opettajablogin aloittamisen jälkeen - monentasoisesta vuodattelusta on tullut tietoyhteiskunnan kansanhuvi Facebookin räjähdysmäisen leviämisen jälkeen. Enää asia ei ole vain joidenkin "internethörhöjen" yksinoikeus.

Verkko-opettaja on siis kohdallani ainutlaatuinen blogi. Täällä olen aloittanut blogikirjoitteluni ja täällä sitä olen menneet vuodet erilaisella intensiteetilläni jatkanut. Jos joku paikka on minun nk. "rakas päiväkirja", niin se on verkko-opettaja. Muita blogejani käytän enemmänkin verkkosivun omaisesti, keräten niihin tietoa (http://sote-ict.blogspot.com) ohjaten niillä opiskelijoitani (http:/infotaulu.blogspot.com) tai harrastaen ulkoista viestintää esim. projektimaailmassa (http://tukialus.blogspot.com).

No, eihän minun pitänyt verkko-opettaja blogini luonnetta ja merkitystä itselleni ja muille hymistellä. Teinpä se nyt kuitenkin.

Miksiköhän tänne palaan vasta nyt. Ainoa vastaukseni asiaan on se, että nyt on just sen aika ja aika syksyllä on mennyt enemmänkin actionin ja näiden "kognitiivisempien blogien" parissa.

Mitä on sitten tuo syksyn action? Mitä kaikkea siihen kuuluu? Ja mitä siitä voisi näin vuoden vaihtuessa kursia tiivistetysti kasaan? Ensin harrastan aivoriiheilyä ja sitten katotaan mitä oon tehnyt:

Syksyllä:

  • Tehtiin kahden ammattikorkeakoulun yhteistyönä projektisuunnitelmaa kehittämistyölle, jossa lähdetään kehittämään opiskelijaryhmien ja opiskelijoiden ohjausta verkkoneuvotteluvälineellä sekä opiskelijakeskeistä äänitteisiin ja videoihin perustuvaa oppimateriaalituotantomallia
  • Verkko-opetettiin kolmen opintojakson puitteissa
  • Kehitettiin oman ammattikorkeakoulun kokonaan verkossa toteutettavaa opetustarjontaa
  • Jätettiin  taakse yksi verkko-opettajan uravaihe ammattikorkeakoulutason kehittäjänä ja aloitettiin keskittyminen vuodesta 2011 alkaen terveys- ja hyvinvointipalveluiden verkko-opetuksen suunnitelmalliseen kehittämiseen 
  • Hurahdettiin kevään ja alkukesän kokemuksien jälkeen Second Life (virtuaalisten oppimisympäristöjen) maailmaan niin että keväällä 2011 opiskelunsa aloittava ryhmä tulee sen tuntemaan ja ITK 2011 päivät siitä kuulemaan :)
  • Ylläpidettiin ja kehitettiin sosiaalisen median välineitä koulutuksessa: Wikikokeilua opintojaksolla [ meni ja ei-mennyt putkeen :):( ] sekä blogimaailmaa
  • Facebookista tuli omalla kohdallani entistä enemmän hauska sekoitus sosiaalisen liiman maailmaa sekä hömpässä että asiallisemmiskin jutuissa. Yhdistyyköhän Facebookissa itselläni virtuaalisesti: saunailta, baaritiskin höpinät, kevyt seminaariväliaikojen läppä ja mitä kaikkea ihmettä. On muuten ihme väline?

Mitäs näistä ja vuodesta 2010 jää minulle käteen. Oikeastaan kaksi asiaa:

1.  "Sormitietokone" (Hesarin nimi) mullistaa oppimisympäristöt

Kun jokaisella opiskelijalla on sormitietokone mukanaan, muuttuu opiskelu täydelliseksi "blended learning -maailmaksi". Siirtyminen ohjatusta itsenäiseen opiskeluun käy portaattomasti. Laite- ja ryhmätyötilojen tarve muuttuu. Mitä opettaja puhuu luennolla ja miten oppimistilanteet pedagogisesti järjestää saa taas uudet haasteet. Kaiken kaikkiaan oppimisen ohjaamisen ja oman asiantuntijuuden kehittämisen haasteet uudistuvat.

2. Laajennettu todellisuus valtaa alaa

Jotenkin näen asian näin. Nykyiset ja perinteiset oppimisympäristöt integroituvat Second Life kaltaisiin oppimisympäristöihin. Kehitys tällä alueella tulee olemaan ilmeisesti niin huimaa muutaman seuraavan vuoden aikana, etten uskalla muuta ja edellistä enempää asiasta edes ajatella (esim. kaikenlaiset nk. kyberlasit, 3D maailmat, hyppimiset virtuaalimaailmojen välillä, Second Life ja Streetwiew maailmojen integroituminen, jne).

Eli huh huh. Kaikkea tätä vielä minullakin edessä. Mutta ei se mitään, kaikessaan tosi kiinnostavaa ja innostavaa :)

Ai niin. Lukaisin tuon ensimmäisen verkko-opettaja blogikirjoitukseni. Hauskaa historiaa. Tuon nk. mobiilioppimisen käsitteen suhteen taitaa aika jo tehnyt tehtävänsä. Ei kai tuolla mobiililla ole mitään muuta sen kummempaa merkitystä esim. nykynuorelle. Itse sain tuossa muutama viikko sitten ulkomaille harjoitteluun matkaavan opiskelijan oppimistehtävän Amsterdamin lentokentältä. Jos menisin tästä "ihmeestä" kertomaan tyttärelleni, vastaisi varmaan: "Mitä siitä?".